Artikkeli sisältää mielestäni erityisen hyödyllisiä oivalluksia, joten halusin jakaa tutkimuksen keskeiset huomiot. Huomioithan, että sivuston sisältö on tiivistetty ja teknisesti toteutettu tekoälyn (Gemini) avulla antamani aineiston pohjalta.
Dynamic adaptive decision support for strategic decision-making in healthcare organizations
Keskeisin löydös
Tutkimus osoittaa, että uusi dynaaminen ja adaptiivinen päätöksentekomalli (DADS) auttaa merkittävästi terveydenhuollon organisaatioita strategisessa päätöksenteossa syvän epävarmuuden vallitessa. Malli tuo innovatiivisen tavan soveltaa päätöksentekoa organisatorisessa kontekstissa muuttuvien olosuhteiden keskellä.
- Tavoite: Kehittää dynaaminen ja adaptiivinen päätöksentukimalli terveydenhuollon organisaatioille.
- Menetelmä: Design Science Research (DSR) -metodologia.
Keskeiset määritelmät
- Deep uncertainty (Syvä epävarmuus): Tilanne, jossa asiantuntijat eivät tiedä tai päätöksentekijät eivät pääse yhteisymmärrykseen skenaarioiden epävarmuuksista, järjestelmän toiminnasta tai toivottavista lopputuloksista.
- Dynamic Adaptive Policy Pathways (DAPP): Vesihuollossa käytetty lähestymistapa, johon sisältyy joustavan politiikkasuunnitelman (policy plan) kehittäminen, jota voidaan mukauttaa ajan myötä uuden tiedon ja muuttuvien olosuhteiden perusteella.
- Corporate Real Estate Management (CREM): Yrityksen tai julkisyhteisön kiinteistöportfolion johtamista siten, että se vastaa ydintoiminnan tarpeita ja maksimoi organisaation kokonaissuorituskyvyn.
Miksi perinteiset mallit eivät riitä?
Terveydenhuollon päätöksentekijät kohtaavat syvää epävarmuutta teknologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten kehityskulkujen vuoksi. Perinteiset ”ennusta ja toimi” -lähestymistavat eivät kykene käsittelemään moninaisia mahdollisia tulevaisuuksia. Terveydenhuollon ympäristö ja päätöksenteko syvän epävarmuuden alla (DMDU) on monitasoista, ja se jaetaan yleensä neljään kontekstiin:
- Yleinen taso (General context): Ulkoiset voimat, kuten teknologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset kehityskulut, jotka johtavat muuttuvaan hoidon kysyntään.
- Institutionaalinen taso (Institutional context): Historialliset, sosiokulttuuriset ja poliittiset tekijät (kuten hallituksen politiikka tai hoitajapula), jotka muokkaavat päätöksentekijöiden käytettävissä olevien vaihtoehtojen toteutettavuutta ja joustavuutta.
- Organisatorinen taso (Organizational context): Organisaation omat prosessit, käytännöt ja resurssit. Jotta uudet päätöksentekomallit onnistuvat, niiden on oltava linjassa näiden hyväksyttyjen toimintatapojen kanssa.
- Yksilötaso (Individual context): Päätöksentekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten tunteet, uskomukset, tottumukset ja rajallinen rationaalisuus, jotka ohjaavat tiedon priorisointia ja valintoja.
DADS-mallin askeleet käytännössä
Kehitetty DADS-malli (Dynamic Adaptive Decision Support) on rakennettu yhdistämällä DAPP-mallin (Dynamic Adaptive Policy Pathways) sekä CREM-mallin (Corporate Real Estate Management) viitekehyksiä. DAPP tarjoaa lähestymistavan joustavan suunnitelman kehittämiseen, jota voidaan mukauttaa uusien tietojen perusteella, kun taas CREM integroi tähän strategisen kiinteistöjohtamisen näkökulman, jolla organisaation pitkän aikavälin investoinnit linjataan ydintoiminnan tarpeisiin. Malli koostuu seitsemästä iteratiivisesta vaiheesta. Alla tiivistelmä mallin vaiheista, alkuperäisestä artikkelista löytyy kattavampi kuvaus.
7-vaiheinen DADS-malli
Dynaaminen ja adaptiivinen päätöksenteon tuen malli
Kuvaa terveydenhuollon organisaation päätöksentekokonteksti: organisaation ominaisuudet, tavoitteet, rajoitteet ja kriittiset epävarmuudet. Tämä vaihe määrittää puitteet, joissa strategiset valinnat tehdään.
Arvioi nykytilanne tunnistamalla organisaation mahdollisuudet, haavoittuvuudet ja sopeutumisen käännekohdat (adaptation tipping points, ATPs). Tavoitteena on selventää, milloin nykyinen toiminta muuttuisi kestämättömäksi olosuhteiden muuttuessa.
Tunnista vaihtoehtoiset strategiat, joiden avulla voidaan tarttua mahdollisuuksiin ja vastata haavoittuvuuksiin. Vaihtoehdot arvioidaan aiemman ongelma-analyysin pohjalta.
Rakenna ja arvioi mahdollisia polkuja (adaptation pathways), mukaan lukien yksittäiset strategiat tai niiden yhdistelmät. Tuloksena on polkukartta, joka näyttää, miten tavoitteet voidaan saavuttaa muuttuvissa olosuhteissa ajan myötä.
Valitse parhaat polut ja määritä sekä lyhyen aikavälin toimenpiteet että pidemmän aikavälin vaihtoehdot. Tämä vaihe sisältää myös valmistelevat toimet vaihtoehtojen pitämiseksi avoimina sekä seurantasuunnitelman luomisen.
Toteuta valitut lyhyen aikavälin ja mahdollistavat strategiat, jotka tukevat myöhempää sopeutumista. Pystytä samalla jatkuvaan mukauttamiseen tarvittava seurantajärjestelmä.
Kerää triggereihin liittyviä signaaleja ja käytä niitä strategioiden käynnistämiseen, muokkaamiseen, pysäyttämiseen tai laajentamiseen. Tämä pitää suunnitelman adaptiivisena olosuhteiden muuttuessa.
Klikkaa vaiheen otsikkoa lukeaksesi tarkemman kuvauksen.
Lopuksi
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan seuraavasti: ”The main conclusion from the evaluation of the case studies is that the designed DADS supports an organization’s ongoing strategic decisionmaking and considers different perspectives in an integrated way: for example care professional, client, stakeholder, finance and technology.”
On tärkeää huomata, että esitelty malli keskittyy pääasiassa ympäristöstä tulevien muutosten ennakoimiseen, niihin reagoimiseen ja niihin sopeutumiseen (esim. kysynnän tai teknologian muutokset). Ympäristöön proaktiivisesti vaikuttaminen tai toivottavien tulevaisuuksien aktiivinen luominen ei siis ole tämän mallin ensisijaisena fokuksena.
Vaikka tutkimuksessa esitetyssä DADS-mallissa on rajoitteensa, se tarjoaa kiinnostavan konseptin jatkuvan ja proaktiivisen ”prepare, monitor, adapt”-toimintatavan käyttöönottoon terveydenhuollossa. Tällainen kehitystyö on tarpeen, sillä tämän hetken sotessa tapahtuva tulevaisuustyö rajoittuu pitkälti ad hoc-/projektityyppiseen toimintaan, jolloin merkittävimmät tulevaisuustyön hyödyt jäävät saavuttamatta. Esitellyn tutkimuksen case oli vielä vajaa, kun mallin pari viimeistä askelta jäi ottamatta käyttöön. Jään seuraamaan, tuleeko jatkotutkimusta, jossa malli olisi kokonaisuudessaan käytössä, ja millaista näyttöä sen hyödyntämisestä saadaan.
Aarninkhof-Kamphuis A, Voordijk H, Dewulf G (2024), ”Dynamic adaptive decision support for strategic decision-making in healthcare organizations”. J Health Organ Manag, Vol. 38 No. 5 pp. 638–661, doi: https://doi.org/10.1108/JHOM-07-2023-0229
Vastaa