Terveydenhuollon visiopaperit ovat usein kiinnostavia, ja niistä voi poimia hyödyllisiä ajatuksia ja menetelmiäkin omaan työkalupakkiin. Niin tämänkin kohdalla – selasin UNICEFin Lebanonin National Digital Health Transformation Strategy -raporttia. Luettavaa piisaa – raportti on 168 sivua😅Pituus kuitenkin mahdollistaa kattavan kuvauksen. Raportti pohjautuu ennakointiin ja on tehty yhteistyössä UNICEFin ja Copenhagen Institute for Futures Studiesin (CIFS) kanssa. Nostan mielestäni tärkeimmät huomiot yleisellä tasolla – jos jää kiinnostamaan niin raportti on avoimesti saatavilla täältä.
Ohjaavat periaatteet
Eli mitkä on keskeisia periaatteita, jotka luovat yhteistä kieltä ja henkeä. Kaikki keskeiset periaatteet löytyvät alla olevasta kuvasta. Periaatteet edustavat mielestäni etenkin pitkän aikajänteen ja yleisen luottamuksen tavoitteita – osuvaa julkisen terveydenhuoltoa koskevalle visiolle!
Muutoksen prioriteetit
Muutoksen, tai transformaation, prioriteetit ovat vahvasti toisiinsa yhteydessä. Keskiössä on potilaiden “voimaannuttaminen” ja terveydenhuollon ammattilaisten hyvää hoitoa edistävien taitojen ja työkalujen rooli. Nämä ovat tietyssä mielessä raportin pihvi, ja kaikista on yksityiskohtaiset, useiden sivujen mittaiset kuvaukset raportissa. Kuvauksesta löytyy mm. suositellut aloitteet sekä indikaattorit kullekin.
Järjestelmän rakentaminen AI-lähtöisesti
Tää oli yksi kiinnostavimmista kohdista! AI:lle annetaan ihan keskeinen rooli. Raportti painottaa, että AI ei ole yksi projekti, vaan kaiken läpi leikkaava — ja että uudet ratkaisut pitäisi suunnitella AI-first -periaatteella. Mukana on suunnittelun periaatteista, sovelluskerrosten kuvausta, tarvittavia kyvykkyyksiä sekä kuvaus siitä, kuinka AI näkyy aiemmin mainituissa ohjaavissa periaatteissa.
Kansallinen terveysinfran arkkitehtuuri
Taas kiinnostavaa asiaa! Libanon on raportin mukaan digitalisaation kynnyksellä, eli Suomea vuosikausia jäljessä. Tästä on hyötynä se, että oppia on voitu hakea useista maista. Raportista löytyy kuvausta mm. AI-lähtöisestä arkkitehtuurista, arkitehtuurin hallinnasta ja ohjauksesta ja arkkitehtuurin eri kerroksista. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – tämä oli minusta varsin informatiivinen kuva!
Lopuksi
Raportin maalailema visio on vähän piilossa, mutta maalailee kuvaa terveysekosysteemistä, jossa palvelut ovat saumattomia ja personoituja, päätöksenteko dataohjautuvaa ja järjestelmä enemmän proaktiivinen kuin reaktiivinen. Hyvin teknologiapainotteinen siis (no, onhan raportti nimenonmaan digital health strategy)
Kirjoittajien mukaan raportissa kuvattu polku johtaa merkittäviin hyötyihin, kuten 40-70% kevennys hallinnolliseen taakkaan, diagnostiikan tarkuuden kehittyminen yli 90%:lla ja terveydenhuollon kustannusten lasku 15-20%:lla.
Kriittisinä tekijöinä tässä onnistumisessa on poliittinen tahto ja johtajuus, taloudellinen kestävyys, sidosryhmien osallistuminen, työvoiman kehitys sekä luottamus ja läpinäkyvyys.
Raporttiin olisi kaivannut selkeyttä – se olisi auttanut hahmottamaan kokonaisuutta ja osien suhteita. NotebookLLM teki parissa minuutissa diakoosteen, jonka jälkeen lukeminen oli paljon helpompaa.
Mutta kiinnostavaa luettavaa, ja CIFS:n mukanaolo tuo tietyssä mielessä uskottavuutta tulevaisuuspainottuneisuudelle. Raportti sisältää hyvää tulevaisuusmateriaalia, kuten alla oleva skenaariokuvaus, ja siinäkin mielessä varsin hyödyllinen rapsa!
Leave a Reply