Julkaisin tekstin alunperin Linkedinissä 22.2.2023 – ja huomasin samalla että tullut kahteen kertaan sama järjestysnumero..
Sairaanhoito kotona (hospital at home, care at home) alkaa nyt olla pinnalla. Suomessakin on aloitettu useita selvityksiä ja pilotteja, tuloksia tosin en ole vielä nähnyt.
Osastohoidon sijaan sairastaminen kotona olisi monelle mieluinen vaihtoehto. Siitä löytyy jo näyttöäkin, että kotona paranee nopeammin ja se on mukavampi vaihtoehto. Säästäisihän siinä arvokkaita terveydenhuollon resursseja.
Tämä istuu hyvin myös trendiin hoitojaksojen lyhenemisistä, enää ei makuuteta sairaalassa viikkotolkulla, vaan kunhan potilas leikkauksen jälkeen heräilee niin saa jo alkaa taksia soitteleen:D Mitä tällä hetkellä on? Kotisairaanhoito iv-antibioottien tiputuksineen ja haavahoitoineen on ollut mahdollista jo pitkään ja LiiSan kaltaisia mobiileja sairaalayksiköitäkin alkaa tupsahdella ympäri maata. Etävastaanoton vahvan kasvun saimme kokea COVIDin myötä. Etäkuntoutuksen hyödyntäminen on myös kasvussa.
Mitä uudehkoa ja ehkä vasta tulevaa löytyy? Sairaalan yksi vakiintuneimmista käytänteistä on lääkärikierto. Tämä on etävastaanottojen myötä helppo ottaa käyttöön, potilaat kierretään, olivatpa he sitten sairaalassa tai kotona. Koska potilas ei ole ”silmien alla,” voi olla tarpeen myös etänä tehtävät hoitajakierrot. Näiden avulla saadaan tilannekuva potilaan voinnin kehittymisestä ja voidaan varmistaa että tarvittavat näytteet ja mittaukset on otettu. Tilannekuvan ylläpitämisessä helpottaa myös erilaiset sensorit ja algoritmien mahdollistama voinnin muutosten ennakointi ja herätteiden nostaminen kun voinnissa tulee/on tulossa muutoksia.
Kotona itsenäisesti otettavat näytteet ovat vahvassa kasvussa ja mahdollisten näytteiden määrä laajenee. Etämittaukset saadaan toivottavasti pian suoraan potilastietojärjestelmään, samoin potilaan käyttämien lääkinnällisten laitteiden data. Konenäön kehityksen myötä ihmisten vointia voidaan tunnistaa entistä luotettavammin ilman erillisiä mittauslaitteita (tunteet, sydämen syke, hengitystaajuus jne.).
Tekoälyn ja tekniikan kehittymisen myötä myös kuvantamisen laitteet muuttavat pienemmäksi, mikä mahdollistaa esim. kontrolli-ultraäänitutkimusten tekemisen potilaiden kotona, toki vaatii osaavan ammattilaisen paikalle.
Haasteista käyttön ja käytön laajentamisen suhteen minua mietityttää kaksi asiaa. Ensimmäinen on oikeiden potilaiden tunnistaminen. Mitkä potilasryhmät hyötyvät eniten kotona sairastamisesta? Millaisia vaatimuksia kotona sairastaminen asettaa diagnoosin ja toimenpiteiden lisäksi esim. potilaan itseluottamukselle ja -tunnolle?
Toinen asia on liikuteltava teknologiakokonaisuus ja sen integraatiot sekä hallinta. Voidaanko esim. antaa potilaan mukaan salkku, jossa on tarpeen mukaiset laitteet ja jotka on hyvin helppo ottaa käyttöön, ja jotka ilman eri säätöä pukkaavat datan tarvittaviin järjestelmiin? Mitä vaatimuksia ne asettavat esim. kotona olevalle infralle?
Että semmosia ajatuksia tällä erää.
Vastaa