Julkaisin tekstin alunperin Linkedinissä 10.8.2022
Sensoreiden, materiaalien, pehmeän elektroniikan (soft electronics) jne. kehityksen myötä dataa on saatavilla ihmisistä ja laitteista älyttömän paljon jo nyt, ja tulevaisuudessa moninkertaisesti enemmän. Seuranta muuttuu helpommaksi, tarkemmaksi ja kattavammaksi. Toisekseen datan käsittely ja esittäminen kehittyy ja saa uusia muotoja. Reunalaskenta, algoritmien kehitys, koneoppiminen, digitaaliset kaksoset ja muut dataan liittyvät tuoreehkot työkalut tulevat olemaan laajassa käytössä.
Minua kiinnostaisi saada parempaa näkyvyyttä siihen, että mihin tämä johtaa (ilmiselvien asioiden lisäksi)? Jos meillä on käytettävissä trenditieto esim. sykkeen, verenpaineen ja askelien määrästä + raportit näistä luonnollisella kielellä, kuka tätä tietoa käyttää?
Terveydenhuollon resurssit ovat nykyisellään tosi tiukilla, ja vaikka terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen käytettävä aika maksaa itsensä takaisin, mitä jos sille vaan ei ole osoitettavissa resurssia? Voiko kansalaisilta vaatia aiempaa laajempaa aktivoitumista sensorien käyttämiseen ja tiedon hyödyntämiseen?
Selkeä käyttötarkoitus lienee osana sairauksien hoitoa – saadaan jatkuvaa tietoa voinnin muutoksista, ja voidaan ennalta määritellä kriteerit, minkä mukaan sensoreiden ekosysteemi nostaa hälytyksiä kansalaiselle tai ammattilaiselle. Yksi mahdollisuus on myös hyvätuloisille ja terveyden ylläpidosta kiinnostuneille näiden hyödyntäminen palveluna – ammattilaisen kanssa käydään läpi mitä dataa kannattaa seurata ja käydä dataa säännöllisesti läpi (lifestyle medicine omana erikoisalanaan on tässä trendissä jo ottamassa koppia).
Ehkä samaa tematiikkaa voinee viedä myös työterveyshuoltoon. Mutta kaikille kansalaisille tarjottavana.. En tiedä.
Leave a Reply