Ajatuksia terveydenhuollon tulevaisuuksista #10

Julkaisin teskstin alunperin Linkedinissä 2022

Heitän tällä kertaa ilmaan tällaisen itselle aika jalostumattoman ajatuksen.
 
Holistisuus. Nyt alkaa olla usein jo selvää että ei riitä että hoidetaan oiretta/sairautta, vaan on huomioitava koko ihminen. Seuraava askel odottaa kuitenkin vielä yleistymistään. Ei riitä että huomioidaan yksilön fyysinen ja psyykkinen puoli, vaan ihminen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa – oli se sitten sosiaaliset suhteet, ympäristö tai muut eläimet. Kaikella tällä ympärillä olevalla on vaikutuksensa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin.
 
Asiaa tietysti voi ja pitääkin katsoa laajemmin kuin ihmisen näkökulmasta. Esim. Helsinki One Health verkosto edistää monitieteistä tutkimusta kaikkien näiden toimijoiden näkökulmasta. Ympäristöasiat ei ehkä hirveän isosti näy täällä meillä – ilmaa voi hengittää ja puhdasta vettä saa hanasta. Kuitenkin vaikutusmahdollisuuksia riittää täälläkin, esim. kaupunkisuunnittelun avulla voidaan vaikuttaa jalankulkijoiden saastekuormitukseen. Toisena esimerkkinä voisi mainita viime vuosien julkaisut ympäristön vaikutuksista esim. allergioihin ja astmaan. Sivuhuomiona aihetta liipaten, biofiilinen suunnittelu, missä luontoa suorasti tai epäsuorasti tuodaan rakennuksiin sisään, on ilahduttavasti sairaaloissakin kasvussa.
 
Tähän aihepiiriin kiinnostaisi kuulla kommentteja. Onko tällä kuinka suuri merkitys, kuinka laajasti myös ihmisen ympäristöä pitäisi päivittäisessä työssä terveydenhuollon ammattilaisen ottaa huomioon? Kuinka paljo tähän voi vaikuttaa yksittäinen ammattilainen omassa työssään ja millainen keinovalikoima hänellä on käytössään? Tarvitaanko asiaan kansallista (ja globaalia) ohjausta ja tukea?
 
Millaisena näette holistisuuden terveydenhuollossa vuonna 2050?
 

Vastaa