Oracle Health julkaisi potilasportaalin, jossa tekoäly toimii suoraan potilaskertomuksen yhteydessä. Käyttäjä voi kysyä esimerkiksi laboratoriotulostensa kehityksestä tai kroonisen sairautensa seurantatiedoista. Järjestelmä muodostaa vastauksen potilastietojen perusteella, näyttää käyttämänsä lähteet ja voi lisäksi auttaa ajanvarauksessa sekä muistuttaa tutkimuksista ja jatkotoimista. Potilasportaalista on kuitenkin rajattu pois diagnoosien, lääketieteellisten neuvojen ja hoitosuositusten antamisen. Eli AI auttaa ymmärtämään omia potilastietoja, oli ne sitten labroja tai jargonin täyttämään potilaskertomustekstiä.

Muutoksen ytimessä on siis yksittäisen terveys-chatbotin sijaan potilasportaalin muutos passiivisesta tietojen katselun käyttöliittymästä palveluksi, joka tulkitsee tietoa käyttäjälle ja auttaa navigoimaan seuraaviin palveluihin. Tutkimuspuolelta löytyy tukea sille, että potilaille suunnattu generatiivinen tekoäly voi parantaa vaikeaselkoisen terveystiedon ymmärtämistä. Vuonna 2026 julkaistussa satunnaistetussa tutkimuksessa lääkärin tarkistamat, tekoälyn tuottamat potilaslähtöiset kotiutusyhteenvedot paransivat potilaiden aktiivisuutta tavanomaisiin yhteenvetoihin verrattuna. Toisessa potilasportaaliin integroidun AI-avustajan tutkimuksessa käyttäjät arvioivat laboratoriotuloksia selittävän ratkaisun käytettävyyden korkeaksi, mutta testi tehtiin tuotantoympäristön ulkopuolella.

Suomessa OmaKannassa voi tarkastella esimerkiksi omia kirjauksia, reseptejä ja laboratoriotuloksia, mutta tulkinta pääosin käyttäjälle ja terveydenhuollon ammattilaisille. Jos vastaava AI-kerros joskus liitettäisiin OmaKannan (tai sitä hyödyntävän käyttöliittymän) yhteyteen, siitä voisi tulla erittäin laajasti käytetty terveysneuvonnan rajapinta. Mahdollisuudet parempaan ymmärrykseen omasta terveystiedosta on selkeät, ja potilaiden lisäksi hyötyjä tulisi myös sote-järjestelmälle, jos tarve tietojen selittämiselle vähenisi.

Epävarmuudet ovat olennaisia. Oracle ei ole vielä kertonut, kuinka moni organisaatio on ottanut toiminnon käyttöön ja vähentääkö se yhteydenottoja ja parantaako hoitotuloksia – toki käyttöönotto on tuore, joten laajaa tietoa ei vielä olekaan, mutta onhan tätä varmasti jossain pilotoitu. Lisäksi mm. väärä mutta vakuuttava selitys, puutteellinen potilastieto, terveyslukutaidon erot ja digitaalisten palvelujen saavutettavuus synnyttää uusia riskejä. Ratkaisevaksi kysymykseksi muodostuu myös raja tiedon selittämisen ja yksilöllisen lääketieteellisen neuvon välillä, mikä ei välttämättä ole helppo raja vetää.