Pidemmästä vastaanotosta tehdään keino parantaa perusterveydenhuollon tuottavuutta
Alankomaissa lähes koko yleislääkärijärjestelmä on siirtynyt malliin, jossa keskimääräiseen potilaskohtaamiseen tavoitellaan viisi minuuttia lisää aikaa ja tämä rahoitetaan rakenteellisesti. Muutos haastaa suoritemäärään perustuvaa tuottavuusajattelua, sillä vähemmän potilaita tunnissa voi parhaimmillaan tarkoittaa parempaa hoidon kohdentumista ja vähemmän myöhempää palvelutarvetta.
Kuvaus ja merkitys sotelle
Alankomaissa Meer Tijd voor de Patiënt -mallin tavoitteena on pidentää yleislääkärin keskimääräinen vastaanottoaika 10 minuutista 15 minuuttiin. Kyse ei enää ole pienestä kokeilusta, koska LHV:n mukaan lähes kaikki yleislääkärivastaanotot ovat mukana, ja vuodesta 2025 lähtien toimintamalli on sisällytetty perusterveydenhuollon rakenteelliseen rahoitukseen. Vuonna 2026 virallinen korvausmalli määrittelee MTVP:n yhdistelmäksi pidempiä vastaanottoja, uudenlaisia työtapoja, verkostoyhteistyötä ja tarvittaessa henkilöstöresurssien lisäämistä.
Signaalin kiinnostava osa on tuottavuuslogiikan haastaminen. Kun palvelujärjestelmä on kuormittunut, intuitiivinen ratkaisu on usein lisätä vastaanottojen määrää ja lyhentää yhden kontaktin vaatimaa aikaa. Alankomaiden mallissa taas ensimmäiseen kohtaamiseen investoidaan enemmän aikaa, jotta lääkäri pystyy selvittämään paremmin varsinaisen ongelman, välttämään tarpeettomia tutkimuksia ja lähetteitä sekä ohjaamaan osan tarpeista esimerkiksi itsehoitoon tai sosiaaliseen tukeen. Seurannassa potilaiden tyytyväisyys, lääkäreiden työtyytyväisyys ja verkostoyhteistyö ovat kehittyneet myönteisesti. Sen sijaan tavoitellut järjestelmätason säästöt eivät ole vielä selvästi toteutuneet, kun vuoden 2025 seurannassa keskimääräinen vastaanottokontaktien määrä, perusterveydenhuollon diagnostiikka ja lääkekustannukset jopa hieman kasvoivat, vaikka erikoissairaanhoidon lähetteissä nähtiin pientä laskua.
Mitenhän Suomessa? Malli sinänsä olisi varmaan sovellettavissa, mutta siihen tuskin lähdetään jos sillä ei voida osoittaa olevan vaikutuksia terveydenhuollon kustannuksiin. Logiikka sinänsä on sellainen, että sitä voisi käydä myös muiden kuin yleislääkärin vastaanottojen kohdalla läpi – mitkä ammattiryhmät voisivat pienellä lisäajalla saada myöhemmin realisoituvia käyntejä tai kuluja vähennettyä. Ja niin, että siitä voitaisiin tehdä koko maan kattava rakenteellisesti rahoitettu toimintamalli. Alankomaiden kokemus osoittaa, että tällainen muutos voidaan toteuttaa koko järjestelmän tasolla, mutta ei vielä sitä, että pidempi vastaanotto automaattisesti vähentää kokonaiskustannuksia.
Mitä kannattaa seurata?
Laskevatko Alankomaissa vuosien 2026–2028 seurannassa lähetteet, uusintakäynnit, diagnostiset tutkimukset ja lääkekustannukset pidemmän seuranta-ajan myötä.
Pystytäänkö tunnistamaan, missä potilasryhmissä tai ongelmatyypeissä 15 minuutin vastaanotto vähentää eniten myöhempää palvelunkäyttöä.
Siirtyykö perusterveydenhuollon rahoituksessa muualla Euroopassa painotus suoritemääristä pidempien ja kokonaisvaltaisempien kohtaamisten mahdollistamiseen.
Lähde
Meer tijd voor de patiënt
Lähdehuomio
LHV kuvaa Alankomaiden laajasti käyttöönotettua Meer Tijd voor de Patiënt -mallia, jossa tavoitteena on pidentää yleislääkärin keskimääräinen vastaanotto 10 minuutista 15 minuuttiin. Lähteen mukaan lähes kaikki yleislääkärivastaanotot ovat liittyneet malliin, ja vuodesta 2025 lähtien sille on ollut rakenteellinen rahoitus. LHV on mallin edistäjä, joten vaikuttavuusväitteisiin on suhtauduttava kriittisesti: seurannassa potilas- ja ammattilaiskokemukset ovat parantuneet, mutta tavoiteltua laskua käyntimäärissä, diagnostiikassa, lääkekustannuksissa ja muissa palvelunkäytön mittareissa ei ole vielä kattavasti nähty.